Psykofyysistä näkökulmaa voidaan käyttää hyödyksi myös painonhallinnan tukena. Psykofyysisessä fysioterapiassa voidaan vahvistaa esimerkiksi kehotunnetaitoja, eheyttää kehonkuvaa ja harjoitella joustavaa suhtautumista syömiseen.

Kaikki tunteet ja tuntemukset ilmenevät meissä kehollisina kokemuksina. Kaikkia tunteita ei välttämättä ole helppoa tunnistaa tai erottaa toisistaan. Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella ja oppia kuuntelemaan kehon viestejä.

Negatiivinen kehosuhde, monet laihduttelut ja kehon kurittamiset voivat vähentää kehoyhteyttä ja kehotietoisuus voi tuntua jopa katoavan. Kehoyhteyden väheneminen voi johtaa esim. tunteiden ja tuntemusten virheelliseen tulkintaan, esimerkiksi väsymys saatetaan tulkita näläksi. Silloin saattaa syödä enemmän kuin tarvitsee ja se saattaa johtaa ahmintaan.

Dieetillä tai kuurilla laihduttaminen on usein huonoin mahdollinen ratkaisukeino, sillä dieeteissä yleensä jätetään kehon viestejä huomioimatta ja se voi vähentää kehotietoisuutta. Oikeastaan paras ratkaisu olisi lopettaa laihdutus kokonaan ja keskittyä sen sijaan oman hyvinvoinnin vaalimiseen. 

Kehotunnetaidot

Miten erotat toisistaan esimerkiksi nälän ja mielihalun? Entä väsymyksen, stressin tai ahdistuneisuuden? Miltä ne tuntuvat kehossa ja mielessä? Entä sisäinen puhe, minkälaiseksi se muuttuu jonkin voimakkaan tunnetilan aikaansaamana?

Minkälaisia tuntemuksia kehon fysiologinen ravinnontarve eli solujen nälkä herättää? Oletko huomannut, onko kyseessä aito nälkä, vai naamioituuko väsymys joskus näläksi? Entä jos kohdalle sattuu mieliteko, miltä se tuntuu kehossa ja mitä mielessä silloin liikkuu?

Kun kehossa ja mielessä herää erilaisia kokemuksia, on olennaista, miten reagoimme niihin käytännön toiminnan tasolla. Miten säätelemme käyttäytymistämme silloin, kun voimakkaatkin tuntemukset nousevat pintaan. Kehoyhteyden eli kehotietoisuuden kautta syntyy yhteys itseen ja omiin tarpeisiin. Kehon tuntemuksia voi oppia arvostamaan riippumatta painosta, iästä tai ulkomuodosta.

Miten omaan reagointiin ja käyttäytymiseen sitten voisi vaikuttaa? Tulemalla tietoiseksi oman kehon reaktioista ja pysähtymällä tuntemukseen, vaikka edes ajatuksen tasolla. Näin oman toimintansa voi valita tietoisesti, eikä toimi enää “automaattiohjauksella” tai “huomaamattaan”.

Tietoiseen toimintaan on hyvä liittää jokin merkitys, huomata miksi tekee itselleen niin kuin tekee ja toimia tietoisesti. Oman hyvinvoinnin tukeminen voi olla itselle tärkeä arvopohjainen tavoite, joka ohjaa toimintaa. Pysyttelemällä läsnä hetkessä ja valitsemalla tekonsa tietoisesti voi kulkea kohti hyvinvointia voimakkaistakin tunteista huolimatta. Oman vireystilan tunnistaminen ja oman olon säätely ovat avainasemassa kehotunnetaitoja harjoitellessa. Näitä taitoja voidaan vahvistaa psykofyysisellä lähestymistavalla.

Stressi ja palautuminen

Stressin ja palautumisen merkitys korostuu, kun halutaan tehdä elintapojen muutoksia. Stressin eli “taistele tai pakene” -reaktion tarkoituksena on pelastaa meidät vaaratilanteesta. Kehon puolustusmekanismit aktivoituvat ja kehon energia suuntautuu itsepuolustukseen.

Stressireaktio on hyvin kehollinen, riippumatta siitä, uhkaako henkeämme oikeasti yhtään mikään. Tällöin ruoansulatus hidastuu ja ravintoaineiden imeytyminen huononee. Stressi aiheuttaa hormonaalisia muutoksia, esim. stressihormoni kortisoli on tutkimuksissa yhdistetty ruokahalun lisääntymiseen, sokerinhimoon ja keskivartalolihavuuteen.

Rentoutuminen ja palautuminen ovat avainasemassa painonhallinnassa, jotta ylimääräinen stressi ei häiritse muutosprosessia jolloin keho sekä mieli pääsevät rauhoittumaan ja keskittymään stressin ja stressaamisen sijasta hyvinvointiin.

Ruokasuhde ja kehonkuva

Niin ruokasuhde kuin kehonkuvakin alkavat rakentua jo lapsuudessa. Lapsuudenkodin ruokailutavat ja ruuan käyttö (onko ruoka ollut esim. palkintona tai rangaistuksena) voivat vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Ruoka ja syöminen eivät ole yhdentekeviä, me kaikki tarvitsemme joka päivä ruokaa elääksemme. Mutta oletko ajatellut, miten suhtaudut ruokaan ja syömiseen? Miksi syöt ja millainen ruokailija olet?

Seuraavassa 5 asiaa, joiden avulla voit pohtia, mitä ruokasuhteellesi kuuluu:

–        tunnistat helposti nälän ja kylläisyyden tunteita sekä toimit huolettomasti pääasiassa niiden mukaan

–        pystyt helposti lopettamaan syömisen kun olet kylläinen, etkä syö itseäsi ähkyyn saakka

–        kaikki ruoka on sallittua, eikä ruoan tai kehon ajattelu vie kohtuuttomasti aikaa arjesta

–        ruokamäärät ovat kohtuullisia eikä ruokaan liity häpeää tai syyllisyyttä

–        ruoka tukee hyvinvointia ja jaksamista, se on monipuolista eikä sitä tarvitse “ansaita” vaan syömiseen liittyvät tunteet ovat neutraaleja tai positiivisia

Moneenko väittämään voit samaistua? Onko jotain, mitä haluaisit muuttaa, jotta ruokasuhteesi tukisi paremmin hyvinvointiasi?

Ruokasuhteen parissa voidaan työskennellä monenlaisten harjoitusten avulla. Sisäinen puheemme määrittää pitkälti sen, miten suhtaudumme ruokaan ja syömiseen. Sama myös kehonkuvan kanssa.

Kehonkuva on mielensisäinen kuva omasta kehosta. Kehonkuva ei ole pelkästään ulkoisiin olemuksiin keskittyvä, vaan myös sisäisiin uskomuksiin, asenteisiin, käsityksiin ja tunteisiin liittyvä monimutkainen mielensisäinen rakennelma. Mielikuva omasta kehosta on jatkuva prosessi, joka muuttuu koko elinkaaren ajan. Lapsi syntyy rakastamaan ja ihailemaan kehoaan, kunnes ympäristö aiheuttaa tarpeettomia ja kohtuuttomia ulkonäköpaineita ja ahtaita malleja, joihin itsensä pitäisi “mahduttaa”.

Ruokasuhde ja kehonkuva kulkevat pitkälti käsi kädessä. Painon kertyminen voi myös tuoda lisää stressiä joka voi aiheuttaa haasteita syömisen säätelyssä. Kierteen voi saada katkaistua esimerkiksi työstämällä omaa kehonkuvaa. Jokaiselle soisi hyvän olon “omissa nahoissaan”. Tie kehorauhaan itsen kanssa on mahdollinen.

Psykofyysinen fysioterapia voidaan nähdä matkana itseen ja omaan kehollisuuteen. Tutustuminen oman kehon reaktioihin, omiin tunteisiin ja ajatuksiin lisää itsetuntemusta, kehotietoisuutta ja vahvistaa psykologista joustavuutta. Hyvinvointia voidaan parantaa monesta näkökulmasta. Mistä sinä haluat aloittaa?

Kehotietoisin terveisin,

Tanja Ahonen

Psykofyysinen fysioterapeutti, joka lähestyy painonhallintaa painoneutraalista ja hyvinvointikeskeisestä näkökulmasta. Tervetuloa vastaanotolle sellaisena kuin olet! <3